Sitä sun tätä

Minulla on ollut täydellinen jumi käsitöiden blogiin tallentamisen kanssa. Nyt sitten tulee yhtä sun toista pitkältä ajalta :)

En tietenkään voinut olla ostamatta tätä Vallilan Karkkipäivä-kangasta, niin herkullisen näköistä se on. Mitään selkeää suunnitelmaa sen käytöstä ei ollut. Päädyin sitten ompelemaan nopean ja helpon kassin, joka oli kirppiksellä myynnissäkin, mutta jäi lopulta itselleni. Hinta varmaan oli liian korkea kirppishinnaksi, mutta kangas oli aika arvokasta! Mutta eipä kasseja voi itselläkään koskaan olla liikaa. Kangasta jäi vielä jäljellekin, siitä pitäisi tehdä jotain pientä ja kivaa.

Karkkipäivä-kangas liehuu vanhan mummulani pyykkinarulla.

Pidän ulkona ompelemisesta. Kaunista kesäpäivää ei voi tuhlata sisällä!

Valmis kassi heinäseiväsnaulakossa

Tässä pientä välipalaa, paistamattomat piirakat olivat niin herkullisen värisiä, että pakko oli kuvata. Myyjäisiin menivät.

Yritän säilyttää jonkinlaisen aikajärjestyksen näissä kuvissa, mutta vaihtelevat kesäisistä suorastaan jäisiin. Minulla on ollut monta vuotta lankavarastossa Online Linie Iceland lankaa. En pidä läheskään kaikista monivärisistä langoista, mutta tämän langan lumihiutaleiden näköiset nypyt jostain syystä viehättävät kovasti. Langasta syntyi pipo, joka päätyi pikkusiskolle joululahjaksi. Tupsun tein kierrätysmateriaalista, vanhan takkini kauluksesta. Hiukan vanua olisi kannattanut laittaa sisälle. Nyt tupsusta tuli melko litteä. Kelpaa  kuitenkin :)

Olin aivan ihastuksissani kankaista, joihin törmäsin Menita Outletissa. Rakastan värejä ja näissä kankaissa niitä on! Ovat Rowanin tilkkutyökankaita, luullakseni Kaffe Fassettin suunnittelemia. Sopivasti olivat alennuksessakin, joten paria kangasta mukaani tarttui. Tummempi on vielä ompelematta, mutta pastellisävyisestä syntyi mekko synttärilahjaksi neljävuotiaalle kummityttärelle. Pala oli sen verran pieni, että jatkoin helmaa pilkkukankaalla, joka löytyi varastoistani. Mekosta tuli söpö. Sattumalta löysin vielä askarteluliikkeestä lähes samanlaista vinonauhaa, kuin helmakangas oli! Väitän, että lievää värieroa ei huomaa, jos ei asiaan kiinnitä erikseen huomiota. Helpotti työtäni kovasti. Kaavat ovat Mekkotehtaasta.

Perhosnappi sopii romanttiseen mekkoon

Jouluakin täytyy muistella vielä. Eihän siitä ole vasta kuin pari kuukautta:) Ostin Ikeasta punavalkoisia vuokia ja tämä sai aikaan karkintekovillityksen. Sukulaiset alkoivat jo kyllästyä jatkuviin suklaaherkkuihin. Tummemmasta jääsuklaasta tuli hyvää, vaalean tekemisessä tapahtui joku mystinen kemiallinen reaktio ja suklaat eivät jähmettyneet edes pakkasessa! Lisäksi tein toffeemaisia suklaakaramelleja, jotka olivat todella makeita, Ohje oli Herkkujen pikkujättiläisestä, joka on vanha ja tylsän näköinen, mutta mitä mainioin kirja.

Toinen joulunajan projektini oli "jäälinna". En edes muista, mistä olen idean saanut. Jäädytin uutterasti jääpaloja vanhoissa voirasioissa ja kokosin niistä pikkuveljen avustuksella "linnan", jossa voi polttaa kynttilöitä. Linnani on sittemmin kohdannut vastoinkäymisiä. Sen päälle on kolattu lunta ja lämmin sää on kutistanut sitä. Mutta mielikuvissani näen, miten upean linnan voisi rakentaa, jos käyttäisi enemmän aikaa ja näkisi vaivaa esim. saadakseen jää"tiilet" keskenään samankokoisiksi.

Tämä linna sijaitsee vanhempieni pihalla. Olen yrittänyt sisukkaasti rakentaa vastaavaa omalle pienelle takapihalleni. Säät ovat kuitenkin olleet minua vastaan. Aina kun saan laitettua vedet jäätymään purkkeihin, tulee lämpöaalto ja sulattaa kaiken :(  Toiveikkaana säästin rasiat edelleen. Jospa kovat pakkaset ovat vasta tulossa.

Viimeisimpänä pienimmälle kummitytölleni tehdyt pöksyt. Kangas on miellyttävää ohutta vakosamettia. Kaavat löysin noin kymmenen vuotta vanhasta Suuresta käsityölehdestä. Jouduin kuitenkin kaventamaan kaavoja runsaasti. Silti housuista tuli melko leveät nykymuodin näkökulmasta katsottuna. Kymmenessä vuodessa lastenkin muoti on muuttunut todella paljon! 

Tällainen kirjava joukko olivat käsityöni tällä kertaa. Tosin mitään hillittyä, samantyylisenä pysyvää mallistoa ei minulta tule varmaan koskaan syntymään! Vaihtelunhaluni on siihen aivan liian voimakas. Ja rakkaus väreihin! Tyydyn vain ihailemaan muiden sopusointuista ja hallittua makua.