keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Kaikenlaisia lahjoja

Löytyipä lisää näitä joululahjakuvia. Osa on tosin valmistunutkin vasta joulun jälkeen. Tämä on ollut minulle tyypillistä jo muinaisina aikoina, että laitoin joululahjaksi lahjakortin, jossa on kuva tekeillä olevasta lahjasta. Aikataulut eivät ole vahvuuteni :)

Tämä tunika kääriytyi voimapaperiin ja lähti joulupaketiksi toiseksi vanhimmalle kummityttärelleni. Tunika on kaupasta, mutta jotakin omaa piti siihen lisätä. Ensin kokeilin kirjontaa hopealangalla mutta se oli liian ohutta. Löysinkin sitten vanhaa Novitan Teddy-lankaa, jossa oli siinäkin hiukan kimallusta harmaan liukuvärjäyksen lisäksi.



Kirjoin silmukoita jäljentäen





Lidlistä löytyi edullisia jouluteippejä
Ainoa kummipoikani sai joulun jälkeen lapaset lisukkeeksi jouluna saatuun pakettiin. Ensimmäisistä lapasista tuli pikkuveljelle sopivat, mutta toiset onnistuivat hyvin. Novitan puro lanka onkin jotenkin "heppoista" lapasiin, kaksinkertaisella langalla tehdyt Lovikat ovat varmaan paljon käytännöllisemmät. Ohje löytyi Novitan nettisivuilta.



Nämä yksinkertaisesta langasta tehdyt lapaset olivat sopivat kummipojan pikkuveljelle

Lovikkalapaset onnistuivat hyvin, kuviovärien valinnassa auttoi ennakkoluulottomalla värisilmällä kummipoika itse
Harjasin lapasiin pörröisyyttä paremman puutteessa tiskiharjalla, harja oli karvainen aika pitkään sen jälkeen....


Samainen neiti, joka sai aiemmin esitellyn sydänneuleen jouluksi, täytti toukokuussa 10 vuotta. Lahjaksi väkersin pussukan kauneudenhoitotarvikkeille. Mallin otin omasta Marimekon pussukastani. Reunojen koristukseksi minulla oli pilkullista vinonauhaa. Pussukan kankaana oleva Ikean puuvillakangas on melko paksua eikä vuorikangaskaan mitään ohutta ollut. Reunaan ommeltava vinonauha olisikin saanut olla paksumpaa. Paikoilleen sen kuitenkin taistelin. Pientä fiilausta tämä malli vielä vaatii, jos näitä ompelen lisää. Pikkusisko on tällaisen ainakin tilannut. 



Kuvauspaikka ei suinkaan ole oma sekava kotini vaan ystävän kaunis ja vaalea asunto



Sisälle ompelin muutaman taskun, joihin mahtui vaaleanpunaisia purnukoita.

Mallin parantamiseksi tosiaan kannattaa tehdä taskut hieman matalammiksi ja vetoketjun toinenkin pää kannattaisi kiinnittää jotenkin, olisi pussukka sitten helpompi sulkea, kun vetskari ei aukeaisi läpi asti. Muuten varmaan on toimiva. Tarvikkeet olivat todella edulliset, vuorikangas on jostakin Eurokankaan tilkkupussituksesta tms. ja päällikangas jätepala Ikean kankaasta. Nauhaakin oli jäänyt sopivasti mekon ompelusta.


Kummityttö on saanut pikkuveljen, jolle tein tällaiset nopeat pöksyt. Jälleen kerran materiaalina on Marimekon trikoo, paloja tuntuu riittävän loputtomiin. Kaava on uusimmasta Ottobrestä. Ostin lehden, kun tuskastuin siihen, että kirjaston kaikki Ottobre-lehdet useilta vuosilta olivat lainassa! Onpa lehdessä muutama muukin hyvältä vaikuttava kaava, joita voisi kokeilla. Ehkä maksaa kalliilta tuntuneen hintansa takaisin.

Minusta tämä housumalli on hauskan näköinen, kun takana on tuollainen haarakiila. Vauvan jalassa en pöksyjä kylläkään nähnyt, eli en osaa sanoa miten hyvin istuvat käytännössä.



En olisi itse keksinyt tehdä lahkeensuihin tuollaisia päällitikkauksia, jotka ohjeessa olivat. Ihan mukavan näköiset tuli.


torstai 19. helmikuuta 2015

Sitä sun tätä

Minulla on ollut täydellinen jumi käsitöiden blogiin tallentamisen kanssa. Nyt sitten tulee yhtä sun toista pitkältä ajalta :)

En tietenkään voinut olla ostamatta tätä Vallilan Karkkipäivä-kangasta, niin herkullisen näköistä se on. Mitään selkeää suunnitelmaa sen käytöstä ei ollut. Päädyin sitten ompelemaan nopean ja helpon kassin, joka oli kirppiksellä myynnissäkin, mutta jäi lopulta itselleni. Hinta varmaan oli liian korkea kirppishinnaksi, mutta kangas oli aika arvokasta! Mutta eipä kasseja voi itselläkään koskaan olla liikaa. Kangasta jäi vielä jäljellekin, siitä pitäisi tehdä jotain pientä ja kivaa.


Karkkipäivä-kangas liehuu vanhan mummulani pyykkinarulla.
Pidän ulkona ompelemisesta. Kaunista kesäpäivää ei voi tuhlata sisällä!

Valmis kassi heinäseiväsnaulakossa






Tässä pientä välipalaa, paistamattomat piirakat olivat niin herkullisen värisiä, että pakko oli kuvata. Myyjäisiin menivät.



Yritän säilyttää jonkinlaisen aikajärjestyksen näissä kuvissa, mutta vaihtelevat kesäisistä suorastaan jäisiin. Minulla on ollut monta vuotta lankavarastossa Online Linie Iceland lankaa. En pidä läheskään kaikista monivärisistä langoista, mutta tämän langan lumihiutaleiden näköiset nypyt jostain syystä viehättävät kovasti. Langasta syntyi pipo, joka päätyi pikkusiskolle joululahjaksi. Tupsun tein kierrätysmateriaalista, vanhan takkini kauluksesta. Hiukan vanua olisi kannattanut laittaa sisälle. Nyt tupsusta tuli melko litteä. Kelpaa  kuitenkin :)





Olin aivan ihastuksissani kankaista, joihin törmäsin Menita Outletissa. Rakastan värejä ja näissä kankaissa niitä on! Ovat Rowanin tilkkutyökankaita, luullakseni Kaffe Fassettin suunnittelemia. Sopivasti olivat alennuksessakin, joten paria kangasta mukaani tarttui. Tummempi on vielä ompelematta, mutta pastellisävyisestä syntyi mekko synttärilahjaksi neljävuotiaalle kummityttärelle. Pala oli sen verran pieni, että jatkoin helmaa pilkkukankaalla, joka löytyi varastoistani. Mekosta tuli söpö. Sattumalta löysin vielä askarteluliikkeestä lähes samanlaista vinonauhaa, kuin helmakangas oli! Väitän, että lievää värieroa ei huomaa, jos ei asiaan kiinnitä erikseen huomiota. Helpotti työtäni kovasti. Kaavat ovat Mekkotehtaasta.

Perhosnappi sopii romanttiseen mekkoon




Jouluakin täytyy muistella vielä. Eihän siitä ole vasta kuin pari kuukautta:) Ostin Ikeasta punavalkoisia vuokia ja tämä sai aikaan karkintekovillityksen. Sukulaiset alkoivat jo kyllästyä jatkuviin suklaaherkkuihin. Tummemmasta jääsuklaasta tuli hyvää, vaalean tekemisessä tapahtui joku mystinen kemiallinen reaktio ja suklaat eivät jähmettyneet edes pakkasessa! Lisäksi tein toffeemaisia suklaakaramelleja, jotka olivat todella makeita, Ohje oli Herkkujen pikkujättiläisestä, joka on vanha ja tylsän näköinen, mutta mitä mainioin kirja.








Toinen joulunajan projektini oli "jäälinna". En edes muista, mistä olen idean saanut. Jäädytin uutterasti jääpaloja vanhoissa voirasioissa ja kokosin niistä pikkuveljen avustuksella "linnan", jossa voi polttaa kynttilöitä. Linnani on sittemmin kohdannut vastoinkäymisiä. Sen päälle on kolattu lunta ja lämmin sää on kutistanut sitä. Mutta mielikuvissani näen, miten upean linnan voisi rakentaa, jos käyttäisi enemmän aikaa ja näkisi vaivaa esim. saadakseen jää"tiilet" keskenään samankokoisiksi.





Tämä linna sijaitsee vanhempieni pihalla. Olen yrittänyt sisukkaasti rakentaa vastaavaa omalle pienelle takapihalleni. Säät ovat kuitenkin olleet minua vastaan. Aina kun saan laitettua vedet jäätymään purkkeihin, tulee lämpöaalto ja sulattaa kaiken :(  Toiveikkaana säästin rasiat edelleen. Jospa kovat pakkaset ovat vasta tulossa.



Viimeisimpänä pienimmälle kummitytölleni tehdyt pöksyt. Kangas on miellyttävää ohutta vakosamettia. Kaavat löysin noin kymmenen vuotta vanhasta Suuresta käsityölehdestä. Jouduin kuitenkin kaventamaan kaavoja runsaasti. Silti housuista tuli melko leveät nykymuodin näkökulmasta katsottuna. Kymmenessä vuodessa lastenkin muoti on muuttunut todella paljon! 




Tällainen kirjava joukko olivat käsityöni tällä kertaa. Tosin mitään hillittyä, samantyylisenä pysyvää mallistoa ei minulta tule varmaan koskaan syntymään! Vaihtelunhaluni on siihen aivan liian voimakas. Ja rakkaus väreihin! Tyydyn vain ihailemaan muiden sopusointuista ja hallittua makua.